Paljon tapahtumia, vähän blogipäivityksiä

Moi!

Paljon on tapahtunut, ja kiirettä on piisannut monella rintamalla, joten tämä blogi on jäänyt hieman vähemmälle huomiolle viimeisen kuukauden aikana. Sain kuitenkin eilen huolestuneelta lukijalta (ainoalta?) puhelinsoiton ja päätin tarttua itseä niskasta kiinni.

Suurimman työn ovat tietenkin tehneet Jukkatalojen asentajat, ja olen vierestä saanut tyytyväisenä seurailla heidän työnsä jälkeä. Asennusporukka on ollut oikein mukava, tehneet hyvää jälkeä, ja mitkään minun tyhmät kysymykset tai lisähuomautukset eivät ole tuntuneet heitä ärsyttävän.

Muutamia täydentäviä töitä olen taas itsekin päässyt siinä sivussa suorittamaan. Esimerkiksi talotoimittajan perustusten mittakuvissa oli tukipisteet terassilaudoituksen niskoille, jotka eivät olleet päätyneet varsinaisiin perustuskuviin. Kaivoin siis maahan kuopan, routaeristykseen asti, ja otin paalujen katkomisesta jääneen palasen, jonka tiputin kuoppaan. Siihen päälle asennettiin pilarikenkä, jonka päälle niska saatiin tuettua.

Kuoppa paalulle.

Paalun yläpinta täysin sattumalta juuri sopivalla korkeudella
maanpintaan nähden

Sitten piti tehdä perustus taloomme tulevaan pergolaan. Se päätettiin jo perustussuunnitteluvaiheessa ettei niitä varten aleta lyömään paaluja, turhan kallista. Kävin ostamassa 1,2m ruuvipaalut, ja kaverin kanssa ruuvasimme ne rautakangen avulla maahan. Kyllä ne sinne meni, mutta kyllä siinä töitäkin sai tehdä. Hyvä tietysti niin, jotta pergola saa niistä sitten tukeakin. Paitsi että...

Ruuvipaalut kierrettynä maahan

...kävi niin, että kun pergola asennettiin, niin pilarit jäivät sen verran ylös (lopullinen maanpinta ja mahdollinen lumipeite pitää ottaa huomioon), että asentajat joutuivat ruuvaamaan niitä paaluja sieltä takaisin ylöspäin sen verran, että niistä ei enää juuri tukea ole.

Pergola asennnettuna

Kävin ostamassa metriset jatkopaalut, joten seuraavaksi kun kaivinkone tulee pihaan, niin kaivetaan paalujen ympäriltä maata niin että saadaan nykyiset paalut ruuvattua metrin syvemmälle, ja laitetaan jatkopalat väliin. Silloin pitäisi sitten syvyyden jo riittää.

Samalla kun minä olen nysvännyt näiden kanssa niin ammattilaiset ovat saaneet kovasti aikaan.

Sisällä kaikki valmiina tekniikan miehiä varten.

Ulkopuoli alkaa olla viittä vailla valmis

Ulkopuolelta kämppä on melkeinpä maalausta vaille valmis, terassit on tehty, portaat on melkein valmiit, kaikki nurkkalaudat ja räystäslaudat on lyöty paikalleen..

Seuraavaksi kävin ostamassa väliaikaisen "raksaoven" (tori.fin kautta), jonka asennusporukka asensi minun puolestani. Sen asentaminen ei itseasiassa heille kuulunut, mutta sanoivat sen olevan niin pikkujuttu että laittoivat paikalleen. Hyvä niin, koska ovi oli joka suunnassa pienempi kuin tuleva pysyvä ovi, joten kyllä sen asentaminen minulta olisi varmaan vienyt taas tuntikausia.

Raksaovi

Seuraava työvaihe oli takan kohdan vahvistaminen. Eli ei haluta että takka, joka kuitenkin on huomattavan painava, tulisi lattiaeristeiden päälle, jotka saattaisivat suuren kuorman alla vähän painua. Takan alle siis muurataan harkoista vahvike. Papereista vaan mitat ja sinnepäin.

Kaikki valmiina! Reikä lattiassa on korvausilmaa varten

Ja siinä se on! Korvausilmareikä on tuotu hieman keskemmälle takkaa, koska
reikä laatassa ei ollut oikeassa kohtaa, johtuen ontelolaattojen saumakohdasta

Seuraavaksi oli vuorossa tekniikan miehet. He vetivät asuntoon viemäri- ja vesiputket, sähköjohdot, asensivat lattiaeristeet, eristeiden päälle raudoituksen sekä lämmityskaapelit. Eli todella paljon tapahtui ihan parissa päivässä!

Lattiasta ylös tulevat johdot kulkevat väliseinissä

Takan vahvistuksen kohdalle tuli vielä bitumikaistale.

Ja sitten olikin lattia valmista valua varten, joka tehtiin tämän viikon maanantaina.

Lattia valettuna. (kuvassa joku optinen harha, oikeassa reunassa ei ole mitään kupruja..)

Ja seuraava oma työvaihe olikin aika hermostuttava. Nimittäin lattialaattaan piti nyt takan kohdalle tehdä katko. Eli koska muu laatta on styroksin päällä, ja yksi kohta on harkkojen päällä, niin laattaa käyttäytyy siinä kohtaa erilailla ja saattaa halkeilla. Joten takan kohdalle tehdään laattaan katko, jotta ns. halkeama tulee siihen kohtaan mihin se itse halutaan, eikä se lähde leviämään sinne ja tänne. No miksi se hermostuttaa? Kun katsotte edellistä kuvaa (missä maininta bitumikaistaleesta), niin huomaatte että tulee nuo lattialämmityskaapelit aika lähelle.. Ja niiden katkaiseminen tarkoittaisi vain ja ainostaan lattian piikkausta uudelleen auki ja kaapelin korjaamista.

Joten ennen valua otettiin mittoja joka suunnasta, jotta varmasti (?) tiedetään missä kaapelit kulkee. Ja kun valu oli tehty mittailtiin ja merkittiin kaapelien paikkoja, ja otettiin vähän pelivaraa. Liikaa ei silti sitäkään voinut ottaa, koska muuten koko työstä ei olisi mitään hyötyä.

Leikkaus suoritettu. Oikea alakulma oli hermostuttavin paikka,
joten siinä vähän oiottiin kulmaa.

Leikkauskohdat merkittynä
(kolmio merkkaa lopullista viivaa)

Kustannukset:

26) Pilarikengät terassiin, 11 kpl, XXX €
27) Ruuvipaalut ja niihin kengät, 3 kpl, XXX €
28) Jatkopaalut ja jatkoholkit, 3kpl, XX €
29) Harkot + laastit, XX €
1.3-5) Talotoimittajan lasku, XXXXX €

Talotoimittajalta tuli kolme laskua samana päivänä, koska normaalisti he tekevät myös perustukset, ja laskuissa on deadlineja kuten "perustukset valmiit" joten meille tuli kerralla maksettavaksi aika ikimuistoinen lasku, vieläpä kun laskut oli kiertäneet vanhan osoitteemme kautta, ja satuimme olemaan vielä samaan aikaan lomamatkalla. Eli kun tulimme lomalta kotiin, niin laskut odottivat meitä ja maksuaikaa oli yksi päivä! No eipä se mitään, kiitos pankin ripeän toiminnan saatiin ajallaan maksettua.

Paketti

Viimeisen puolentoista viikon aikana on menty hurjasti eteenpäin. Taitaa tahti pysyäkin hurjana kun on muut miehet hommissa.

Jukkatalojen työmaapäällikkö ja asennusryhmän vetäjä kävivät tontilla, ja katsottiin yhdessä että kaikki on kunnossa elementtien tuloa varten. Kutakuinkin olikin, pari tukipilaria terassilta puuttui, sokkelien kulmaan piti tehdä lisävalu, jottei alajuoksun pää jää tyhjän päälle.

Tehtiin siis parit paikkausvalut; sokkelien kulmiin ja aiemmin mainitut ontelolaattojen alapuolelle tehtävät paikkaukset. Useampi tunti meni alapohjassa, ja kyllä niska ja selkä hieman olivat kipeänä pari päivää sen kyykistelyn jälkeen

Muotit sai kätevästi tehtyä routaeristeen hukkapaloista

Vaikea oli saada hyvää kuvaa, mutta ylemmässä kuvassa näkyy (jos näkyy) tyhjää
 tilaa ontelolaatan ja sokkelin välissä, alemmassa kuvassa se on täytetty
juotosmassalla (hakattu tiiviiksi)

Seuraavaksi laitettiin ulkopuoliset routaeristeet ja maanrakennusrakoitsija teki ulkopuoliset täytöt. Maanpinta on vielä hieman vajaa lopullisesta korostaan. Samalla asennettiin muutama maakiila talotoimitusta varten, jotta saavat tuettu seinäelementit siksi aikaa kunnes seinät saavat katosta tukea. Haettiin muutama lankku ja sahattiin ne n. 1,5m pitkiksi ja tehtiin päähän viiste, ja kaivinkonekuski painoi ne maahan kauhalla. Kevyesti meni.

Heti pääsiäisen jälkeen tuli asennusporukka kiinnittämään alajuoksut, ja tontille saapui jos jonkin näköistä tavaraa, näkyvimpänä kattoristikot sekä päätykolmiot.

Sitten olikin kaikki valmiina talotoimistusta varten, ja eilen se odotettu päivä saapui!

Elementtitoimitus oli paikalla heti seitsemältä aamusti

Tässä asentuu paikalleen toinen elementti, kodinhoitohuoneen seinä

Elementit asennettuna...

...seuraavaksi oli kattoristikkojen vuoro...

Kuten kuvista voi huomata, keli todellakin suosi meitä!

...ja seuraavaksi päätykolmiot

Ovi/ikkuna-aukot vasemmalta oikealle: olohuoneen ikkuna, olohuoneen pariovet terassille,
pikkuvessan ikkuna, kodinhoitohuoneen ovi, saunan ikkuna

Tulipas aika kuvapainotteinen päivitys. Mutta olipa kerrankin vähän enemmän kuvattavaa.

Kustannuksia:

21) Kuivabetoni ja juotosbetoni korjausvaluihin, XX €
22) Maanrakennus, XXXXX €
23) Maakiilat elementtien tuentaan, XX €
24) Terassin pilareiden päähän säädettävät pilarikengät, XXX €
25) Rakennuslupamaksu, XXXX €
7.4) Perustukset valmiit (hinta oli se mitä sovittiinkin), kokonaissumma XXXXX €


Kustannuksista pieni kommentti. Kannattaa kilpailuttaa maanrakennusurakointi huolella. Todellakin. Meille kävi hyvin, mutta olen nyt kuullut aika erilaisiakin summia, kun mitä meiltä on mennyt tähän mennessä. Tässä kohtaa voi säästää useita tuhansia euroja jos löytää hyvän tekijän. Ja tässä kohtaa se budjetti taitaa useimmiten eniten karahtaa kiville. Tämä kilpailutus kannattaa tehdä erityisen huolella.

Kansi ohoi!

Taas on edistytty. On laitettu tuuletuspaaluja, asennettu patolevy, sokkelin alle asennettu routaeristeet ja ennenkaikkea sokkeleiden päälle on asennettu ontelotaatat.

Tuuletuspaalujen kanssa oli aluksi pientä ähinää ja puhinaa kun sokkeleihin tehdyt reiät olivat 160mm halkaisijaltaan (tai pienemmät), ja tuuletuspaalujen sisähalkaisija oli se sama 160mm. Eli hieman joutui vasaralla avittamaan, että sai paalut rei'istä mahtumaan. Mutta tietenkin (taas!) kävi niin että aloitin niistä pienimmistä rei'istä, ja ajattelin että taas menee ikä ja terveys ennenkuin paalut ovat paikallaan. Kuitenkin ensimmäisen kahden jälkeen loppujen kohdalla totesin, että reiät onkin hieman isommat ja niihin paalut menivät huomattavasti pienemmällä vaivalla.

Tuuletuspaalujen alaosa. Yläosa laitetaan päälle myöhemmin turhan naarmuttamisen välttämiseksi.
Patolevyn yläreunan lista asennetaan myöhemmin sokkelin pinnoituksen helpottamiseksi.

14 paalusta 5 kappaletta jää terassien alle näkymättömiin. Niihin en viitsinyt kalliita tuuletuspaaluja ostaa, vaan ostin muutaman metrin 110mm viemäriputkea, ja 5 kappaletta sopivia 90 asteen kulmia, ja tein omat tuuletuspaalut. Ne sai alle puolella hinnalla verrattuna valmiisiin paaluihin. Niihin vielä kun laittaa päähän verkon ettei oravat pääse sitä kautta alapohjaan.

Kuvassa näkyy omatekoinen tuuletuspaalu, sekä terassiperustusten pilarit.

Sitten asenneltiin patolevy ympäri sokkelia, niin että niiden yläreuna jää kutakuinkin suunnitellut maanpinnan korkeudelle. Se sujui ilman ongelmia. Huomionarvoista on ainoastaan se, että patolevyn yläreunaan tuleva lista on kalliimpaa kuin itse patolevy. Siis metri x metri kaistale patolevyä on halvempaa kuin metrin palanen sellaista muovilistaa. Hieman ahdisti ihan vaan tuon tiedon takia sitä listaa ostaa, mutta tuli se kuitenkin hankittua..

Sokkelin alle laitettiin koko leveydeltä routaeristettä 100mm paksuudelta, ettei kylmyys nouse kämppään sokkelia pitkin.

Sokkelin alla oleva 100mm routaeriste

Ja sitten perustusurakoitsija asensi ontelolaatat ja teki niille juotosvalut. Hyvältä näyttää, pian saa talotoimittaja jo tulla.

Pieni mutka matkaan tuli tietenkin tässäkin kohtaa. Jostakin syystä meille ei tullut sähköä silloin kun ontelolaattojen saumoja valettiin, joten urakoitsija ei voinut käyttää vibraa. Tämä aiheuttaa sen että minun pitää itse käydä alapohjan kautta vähän lisäämässä kuraa ontelolaattojen ja sokkeleiden väliin, koska ilman vibraamista valu ei ihan joka paikkaan päätynyt.

Sähkökaapista soitin seuraavana päivänä paikalliselle sähköyhtiölle. Kummasteltiin asiaa puhelimitse pitkään, ja jo melkein luovutettiin, kunnes sähköyhtiön miehellä välähti, ja hän pyysi painamaan ulkomittauskeskuksesta erästä nappia. Ja tadaa! taas toimii. Kyseessä ei ollut mikään sulake, vaan keskuksen saa muutenkin jollakin tavalla kytkeä pois päältä (vaikka kilowattitunnit näkyy näytössä jne.). Eipä ole kukaan tässä projektissa mukana olleista moisesta kuullut. Ja erikoista on se, että sähköä oli kuitenkin jossain vaiheessa tullut, ja se nappula ei sellainen ollut että sitä vahingossa painettaisiin. Kukahan on käynyt näpelöimässä... Kuulin kyllä eräältä naapurilta joka alueelle rakentaa samaan aikaan, että heillä on jo kahdesti käyty, toisella kerralla sotkettu paikkoja ja toisella kerralla varastettu työkaluja. Murr.

Sitten on edessä ulkopuoliset eristeet (tehdään yhteistyössä maanrakentajan kanssa, hän tuo mursketta ja tasoittelee maata ja mä tulen perässä ja asettelen eristeet), ja perustusurakoitsija tulee tekemään reiät ontelolaattoihin talotekniikkaa varten (viemäriputket, vesijohto, sähkökaapeli, valokuitu).

Normaalisti reiät tehdään ontelolaatoihin jo talotehtaalla. Olin lähettänyt talotoimittajan toimittaman reikäkuvan hyvissä ajoin perustusurakoitsijalle, mutta minun olisikin pitänyt toimittaa se perustussuunnittelijalle jotta se olisi mennyt perille. No minun vikani, ihmettelen vaan että kai perustussuunnittelijan olisi sitä pitänyt osata kysyäkin jos hän ne suunnittelee. No kaikki pitäisi itse tietää.. Mutta onnistuu näin jälkikäteenkin, eikä kuulemma edes kevennä lompakkoa..

Kävin merkkaamassa ontelolaattaan tulevien reikien paikat

Tuli myös yksi lasku mitä ei oltu osattu ottaa huomioon: "Rakennuspaikan merkitseminen ja sijaintikatselmus". Kyseessä ihan merkittävä summa, ja jälleen osoitus siitä että kun projektiin lähtee ensimmäistä kertaa amatöörinä, niin ei vaan osaa etsiä kaikkea tietoa kaikista kustannuksista. Eli kannattaa varata sinne projektiin sitä pelivaraa.

Kustannuksia:
18) Patolevy + listat, XXX €
19) Sijaintikatselmus, XXX -XXXX €
20) Liittyminen sähköverkkoon, XXXX €

Sokkeli pokkeli poks!

Laatikot purettu

Nyt on päästy hyvin eteenpäin ja ilme tontilla muuttunut totaalisesti. Laatikot purettiin ja niiden päälle nostettiin ontelosokkelit.

Ontelosokkelin nosto paikalleen

Kun sokkelit oli nostettu paikalleen ja hienosäädetty tarkasti oikeisiin kohtiin, seuraavana päivänä oli juotosvalujen aika. Eli kaikki saumakohdat valettiin, ja myös ontelolaatan ja paaluhatun väliin juotettiin betonia. Samalla valettiin myös terassin anturat. Vielä samana päivänä he asensivat sokkeleiden sisäpinnalle pystysuunnassa tulevat routaeristeet.

Seuraavaksi olikin taas oma vuoro. Vetelin jo valmiiksi olevat kaapelit (eli syöttäkaapeli ulkomittauskeskuksesta ja valokuitukaapelin) suojaputkessa sokkeleiden sisäpuolelle, sekä muutaman ylimääräisen suojaputken, joissa on vetonarut. Saa sitten myöhemmin vetää loput kaapelit, ja on siellä joku ihan vaan varmuuden varoiksikin, en vielä tiedä mihin tarvitaan mutta onpahan olemassa.

Suojaputkien jälkeen laitoin sokkelin sisäpuoliset vaakaeristeet.

Seuraavaksi vuorossa on tuuletuspaalujen ja patolevyn asentaminen. Vähän jo tuuletuspaalujen kanssa aloittelin (ja tuskailin), mutta palataan niihin kun olen saanut jotain aikaiseksi.

Sitten yksi aika positiivinen asia mikä tapahtui toissa päivänä: Perustusurakoitsija soitti ja sanoi että hän haluaisi vähän keskustella meidän sokkeleista. Peruspositiivinen luonteeni hieman hätkähti, ja pelästyin että mikä nyt mahtaa olla pielessä. Hän kysyi olenko huomannut että meille tuodut ontelolaatat ovat saaneet muutamia kolhuja. Vastasin rehellisesti että enpä juuri osaa noista sanoa, kun ei ole aiempaa vertailukohtaa. Eihän ne täydellisiä olleet mutta enpä niin odottanutkaan. No urakoitsija oli sitä mieltä ettei hän ole tuollaisia asiakkaalleen myynyt, ja oli ottanut yhteyttä ontelolaattavalmistajaan ja lähettänyt heille kuvia. Tehtaalla oltiin samaa mieltä, ei täytä heidän laatuvaatimuksia.

Seuraavaksi meitä kysyttiinkin, että olemmeko pahoillamme jos he hoitavat sokkeleiden pinnoituksen, meidän tapauksessa "maalaamisen". Ja sain samalla luennon että kyse ei ole maalaamisesta, koska se ei kestä, vaikka sokkelimaaleja markkinoilla vuosittain tuodaankin. Kyse on kiviväristä joka on huokoisempaa ja antaa ontelolaatan pinnan hengittää, eikä näin synny halkeamia pintaan (niinkuin monesti näkee).

No arvata saattaa oltiinko pahoillaan, totta kai meille sopii. Ja täytyy sanoa että jos urakoitsija ei olisi meidän puolia tässä asiassa pitänyt niin en olisi itse osannut valittaa. Hieno juttu, kyllä taas tuli hyvä mieli!

Kustannuksia:

7.3) Sokkelit asennettu, XXXX €
15) Kolme suojaputkea vetonaruilla, XX-XXX €
16) Maadoituskaapeli ryhmäkeskukselle, XX €
17) Tuuletuspaalut, XXX €

Betoni kovettuu

Hieman hiljaisempi vaihe menossa, mutta seuraavaksi kun tapahtuu niin alkaa jo näkymäänkin jotain.

Paalujen päälle on nyt valettu paaluhatut, joiden päälle sokkelielementit sitten asennetaan. Valu vaatii muutaman päivän kuivuakseen, ja kun iski aika kovat pakkaset heti pari päivää valun jälkeen (-15 astetta), niin se aiheutti pientä viivästystä. Vielä kun perustusten tekijöillä on ensi viikolla ansaittu talvilomaviikko, niin otettiin tähän kohtaan pieni hengähdystauko ennen sokkeleita.

Valumuotti

Paaluhatun raudoitus

Onneksi ollaan varattu pohjatöiden tekemiseen runsaasti puskuriviikkoja. Olisi sangen epämiellyttävää jos perustukset eivät vielä olisikaan valmiit kun talotoimittaja tulee pystyttämään taloa. Kannattaa siis mahdollisuuksien mukaan varata aina ylimääräistä aikaa työvaiheisiin, ei koskaan tiedä mitä viivästyksiä projekti tuo tullessaan.

Muutaman kustannuksen haluaisin ottaa esille tässä kohtaa.

Yksi rakentajan parhaista tukipilareista on vastaava työnjohtaja. Hänen valitsemisensa on todella tärkeä vaihe projektissa, ja siihen kannattaa panostaa. Vaikka joutuisi vähän raottamaan lompakkoa, niin se voi projektin aikana säästää vielä paljon rahaa, varsinkin jos itse on kokematon rakennusalalla.

Projektissa kuuluu olla myös kvv-iv-vastaava. Ja täällä Porissa pitää olla myös vastaava rakennesuunnittelija, yleensä sama joka tekee perustussuunnitelmat. Tätä ei vaadita joka kunnassa.

Sitten yksi kustannuserä, joka kannattaa ottaa huomioon, on kaiken näköiset pikkuostokset joita tulee tehtyä projektin aikana, kuten hengityssuojaimia, hanskoja, yms. En aio tänne nyt jokaista pikkuostosta kuitenkaan eritellä, koska se tekisi kustannusrakenteesta liian sekavan, tyydytään vain toteamaan että muutama satanen kannattaa varata siihen.

10) Vastaava työnjohtaja, XXXX €
11) Kvv-iv- vastaava, XXX €
12) Vastaava rakennesuunnittelija, XXX €
13) Pikkuostokset (suojaimet yms.), XXX €
7.2) Perustukset, lasku anturoiden valusta, XXXX €
14) Routaeristeet, sokkelin sisäpintaan, sekä vaakaeristeet sisä- ja ulkopuolelle, XXX - XXXX €

Meillä menee talon routasuojaukseen n. 300 neliötä routaeristeitä. Lisää tulee menemään sitten aikanaan autokatoksen ruotaeristykseen, sekä pihakivetyksen routasuojaukseen, mutta niiden ostamisen jätin myöhemmäksi. Lainasimme sukulaisilta VW Transporteria, siihen mahtuu yllätyksekseni vain neljä pakettia styroksia kerrallaan, ja 25 pakettia tarvittiin. Onneksi lähin rautakauppa oli myös halvin, oli aikamoista edestakaisin ajelua ennen kuin paketit oli tontilla. Jälkeenpäin ajatellen olisi ehkä kannattanut lainata peräkärryä..

Lopuksi vielä yksi opetus. Kannattaa odottaa että saa leimatut rakennuslupakuvat ennenkuin alkaa oikeasti mitään tekemään. Niissä saattaa tulla vielä yllätyksiä, vaikka kokeneemmat tekijämiehet sanoisivat että kyllä kaikki on selvää, ja on ennenkin tehty jne. Meillekin muuttui talon lattiapinnan korko leimatuissa kuvissa, ja kenelläkään ei ollut aavistustakaan että se tulee muuttumaan. Oli aika pienestä kiinni ettei tullut lisälaskua, joka olisi voinut olla tuhansia euroja. Eli olkaa todella valppaana, älkääkä tuudittautuko siihen että ammattilaiset 100% varmasti tietävät mitä tekevät.

Kaikenlaisia laskelmia tulee tehtyä lähimmän paperin kulmaan
tarjouspyyntöjä varten (routaeristeet, autokatos, pihakivetys..)

Ystävällisiä ihmisiä, vihamielisiä viruksia

Vaiherikas viikko on takana.

Maanrakentaja piikkasi ensimmäisenä iltana roudan. Seuraavana päivänä kaivettiin tarvittava kuoppa ja vietiin maat pois tontilta. Sitten tulikin jo aika asentaa sadevesiviemärit ja rännikaivot, vesiputki ja jätevesiviemäriputki. Myös salaojaputket ja tarkastuskaivot asennettiin. Tämän jälkeen levitettiin suodatinkangas ja tuotiin mursketta päälle.

Nämä kaikki kuuluivat meidän sopimukseen maanrakentajan kanssa, hän hankki tarvikkeet ja asensi ne. Kannattaakin olla huolellinen kun valitsee maanrakentajaa, kyse on kalliista työvaiheesta, ja erittäin tärkeästä. Meidän valinta tuntuu ainakin osuneen nappiin, kovasti olen saanut häneltä apua ja ei ole hermostunut vaikka olen kysellyt tyhmiä kun en mistään oikein mitään tiedä.


Perustusten tekijä tuli myös käymään tontilla tarkastamassa missä mennään, ja sovittiin että asennan jokaisen paalun kohdalle styroksilevyn. Paalujen kohdalle tullaan valamaan ns. paaluhattu, joiden päälle ontelolaatoista tehdyt sokkelit aikanaan asennetaan. Joten styroksit asennetaan suojaamaan valettavaa betoni, jottei se pääse valuvaiheessa jäätymään. Tätä vaihetta ei siis tarvitse plussakeleille miettiä.

Laskettiin että tarvitsen kolme pakettia. Lähdin hakemaan rautakaupasta paketteja, joka sijaitsi noin 4-5 kilometrin päässä. Minulla on ihan normaali sedan-mallinen henkilöauto, joten saisin maksimissaan yhden kerrallaan kyytiin, mutta ajattelin että kyllähän minä tässä ehdin ajelemaan.

Tein ostokset ja menin hakemaan paketteja noutopihalta, ja selitin että haen nämä tässä pikkuhiljaa. Rautakaupan työntekijä kysyi hetken mietettyään: "Oliskohan se kauheen paha jos mä heittäisin ne kolme pakettia tohon Hiacen kyytiin ja tuon ne sun tontille, ei näytä olevan kauhean kiireinen päivä". Ja tämä siis ilmaiseksi! Tuollasella palvelulla tykkää käydä samassa liikkeessä uudestaankin. Kun vielä tontilla kiitin miestä suuresti niin hän tokaisi "Menköön tämä siihen "kauppias hoitaa homman" -kategoriaan" =)

No seuraavaksi paalut katkottiin oikeaan korkoonsa. Oli perjantai-iltapäivä, ja kävin vuokraamassa poravasaran viikonlopuksi piikkaamista varten. Olisin töistäkin saanut sellaisen lainaksi, mutta koska työpaikkani sijaitsee 60 km päässä eikä minulla sattunut juuri nyt olemaan työpäivää, en olisi jaksanut lähteä hakemaan. Selitin tämän vuokraamon työntekijälle ja hän ymmärsi heti yskän, ja lupasi ja antoikin koneen vuokralle niin halpaan hintaan ettei tarvinnut harkita työpaikalle lähtöä. Jälleen mahdottoman ystävällistä palvelua!

Paalujen päistä piti siis vielä piikata 30 cm, niin että raudat jäivät pystyyn törröttämään. Ja minulla oli vielä yksi iso ongelma ratkaistavana. Nimittäin tontillemme ei tule vielä sähköä, koska mittarointitilaus oltiin talotoimittajan puolesta tehty sähköyhtiön työntekijälle, joka ei ole siellä enää töissä. Pientä viivästystä aiheuttanut siihen projektiin.. Mutta soittelin naapuritontin rakentajalle, ja hän ystävällisesti (taas!) antoi meidän hiemata lainata sähköä tontiltaan viikonlopun aikana.

Ehdin piikkaamaan puolikkaan paalua, kun minuun iski norovirus, joka oli jo päivää aiemmin iskenyt perheen naisiin. Että sitten ajankohdan löysi! Eka kerta kun olisi oikein päässyt työntouhuun. Seuraavat kymmenen tuntia meni... No yksityiskohdat sikseen, mutta oli mies aika vetämätön sen jälkeen. Lauantai meni kokonaisuudessaan ohi jonkin näköisessä koomassa ja en pystynyt edes syömään.

Sunnuntaiaamuna taistelin aamupuuron alas (ja ei ollut muuten helppoa), ja lähdin tontille jatkamaan piikkaamista. Mutta en toki yksin, tiesin kyllä ettei kroppa nyt jaksa. Pari ystävää tuli, ja toinen niistä oli jo muutama vuosi sitten tehnyt saman homman omassa rakennusprojektissaan. Häneltä saatiinkiin korvaamattoman avun lisäksi myös kullanarvoinen vinkki: tehtiin timanttilaikalla viillot siihen kohtaan mihin asti piti piikata (piti olla tarkkana ettei kuitenkaan katko rautoja), ja päälle myös viillot. Päälle tehtyihin viiltoihin kiila, ja sitten alettiin hakata lekalla kaikki pahat tunteet pois kropasta. Se antoi hyvin alkusykäyksen murtumiselle ja sen jälkeen piikkaaminen sujui huomattavasti nopeammin.

Maanantaina jatkettiin vielä kolmannen ystävän kanssa ja saatiin kuin saatiinkin homma valmiiksi. Olen väsynyt, mutta jos jaksaisin niin olisin onnellinen. Nyt saavat tulla raudoittamaan ja valamaan paaluhattuja!

Kustannuksia:
8) 3 pakettia styroksia, XXX €
9) Poravasaran ja jatkojohdon vuokraus, XX €